Toukokuun keikkaraportti Jääkiekon MM-kisojen aikaan oli meidän mielestä hyvä hetki pitää pienimuotoinen loma. Verhot kiinni, suomenlippu poskeen, makkaraa ja olutta jääkaappi täyteen. Käyntimme ennustaja-eukon puheilla raotti kuitenkin tulevaisuuden verhoa sen verran, että tiesimme Suomen joukkueen olevan ulkona kisoista jo ennen mitalipelejä (söi miestä rotan lailla!). Päätimme muuttaa suunnitelmiamme ja boikotoida kisoja leijonien tiputtua: lähdimme puolenkuun paikkeilla parille keikalle, Kangasalle ja Vaasaan. Ai niin, allekirjoittaneen kristallipallossa näkyi rahantuloa, kenties lottovoitto? Elämäni käännekohta oli siis käsillä ja siihen tilaisuuteen tartuin täydellä tarmolla. Hullunkiilto silmissä laitoin koko omaisuuteni likoon ja sijoitin noin kolmesataa euroa lottoon, loppurahoilla ostin ässäarvan. Kyllähän mustalaiseukon ennustus oikeaan osuikin. Viikolla 19 napsahti voitto Viking lotosta... viisi euroa kaksikymmentä senttiä! Söin makaronia loppukuukauden... Jussi käväisi ajankuluksi lääkärintarkastuksessa ja terveystilanne miehellä kunnossa. Tohtori kehui kitaristimme sisuskalujen olevan aivan kuten normaalilla, terveellä miehellä kuuluukin olla... tosin kuusikymmentäviisivuotiaana? Tästä rohkaistuneena rööki suuhun ja baariin. Okei... palataanpas saduista todellisuuteen ja aloitetaan... 13/5 Kangasala/ Herttuatar Kuukauden ensimmäiselle keikalle orientoimme itsemme rakkaaseen naapurikuntaan Kangasalle. Popparit bussiin ja hyvillä mielin matkaan... puoli tuntia myöhemmin oltiin perillä. Herttuatar on tuttu keikkapaikka orkesterille, sillä olemme vierailleet siellä muutamaan otteeseen vuosien varrella. Nice to be back! Roudaus, souncheck, ateriointi ja takaisin Tampereelle. Osa porukasta baariin ja loput kotiin ehostautumaan; kymppiuutiset, suihku, sitten ukot kasaan ja takaisin pelipaikalle. Ali "Tilu" Ahmaniemi oli tuuraamassa Jania, sillä "Jay" oli taas jossakin "Amerikan kiertueella" , vai olikohan se studiossa? Taisi olla levytyspuuhissa, sovitaan ainakin niin? Keikalla oli rento meininki, kun sekä bändi että suurin osa jengistä oli hyvällä sykkeellä messissä. Mahtavuutta... Sympatiapisteet portsarille, jolla oli aika työntäyteinen loppuilta. Valomerkin lähestyessä osalle ravintolakansasta pulpahti hieman aggressiot pintaan. Paikallisten keskinäistä välienselvittelyä, mutta järjestyksenvalvojalla tilanne hallinnassa eikä siinä sen kummempaa. Thank's Kangasala!!! 14/5 Vaasa/Messi Kuukauden viimeiselle keikalle suuntasimme Etelä-Pohojanmaan 'pääkaupunkiin', Vaasaan. Suoritimme perinteiset huoltotoimenpiteet eli jääkaapin täydennyksen (TOTTAKAI, hyvin varustetusta kolmen K:n K-kaupasta). Vahvistettiin myös tekniikkaosastoa uudella jäsenellä eli uusi - , uusi - , uusi poika, Tuomo X, kuskiksi. Edessä leppoisa siirtymä kohti pohjanmaan lakeuksia. Parkanon tienoilla huomasimme tutunnäköisen hahmon seisovan bussipysäkillä mäyräkoira kainalossa. Mies oli Tino Kymäläinen. Herra kyytiin ja titteliksi kiertuemanageeri. Aurinkolasit silmille ja eteenpäin... Ravintolan paikantaminen tuotti hieman hankaluuksia, esiintymispaikka kun ei oletuksistamme huolimatta sijainnutkaan "aivan" kaupungin ytimessä. Opaskoirien ja karttojen avulla löysimme kuitenkin lopulta perille. Miksaajamme Marko Kivilahti saapui paikalle omalla autolla... pari tuntia myöhemmin kun muut? "Yllättäen" mies oli eksynyt. Ketteryyttä kehiin ja kamat kasaan. Soundcheckin jälkeen oli tarjolla maukasta pannupizzaa... neljä minuuttia, röyhtäys ja keskustaan katteleen nähtävyyksiä. Pariin kohteeseen käytiin tutustumassa tarkemmin: Koti-baariin ja mikähän sen toisen raflan nimi olikaan??? No, oli mikä oli, mutta olut halpaa ja paikalla runsain mitoin kauniin ulkonäön omaavia ihmiskunnan edustajia. Back to work! Orkesteri oli hyvässä iskussa ja keikka super, hyper, magee, sekä ehkä hieman wonderfulkin. Jussin eräs naispuolinen ihailija jaksoi uskollisesti koko setin ajan pyytää kitarasankariamme juttusille. Pahoittelemme, että Jussi joutui soittamaan keikan loppuun ja juttu tuokio siirtyi toiseen kertaan. Tack och adjö, Vaasa!!! Tinolle vielä terveisiä, toivottavasti uusi stailaus miellytti, tussiaaaaa... Loppukuusta treenasimme parina päivänä, mikä on harvinaista hommelia meille. Treeniaikataulujen sovittaminen kun on kauniisti sanottuna helv**in työlästä tämän ryhmän kanssa. Täytyis olla joku Toni "Viikinki" Halme, joka vaan kohteliaasti tiedustelisi että: "Tuletko treeneihin NYT, vai sitten kun pääset sairaalasta?" No, pääsimme treenikämpälle ilman nyrkkeilevän kansanedustajan apuakin. Tosin ekana päivänä rumpaliamme, Vesa Saarikoskea ei näkynyt eikä kuulunut??? Olivat tainneet rankat edustustehtävät Tampereen yöelämässä uuvuttaneen miehen työkyvyttömäksi, pro-meininkiä! Palaillaan... By: Örtsi