Jussina Jussina Olimme eräänä juhannuksena Kalajoella keikalla, esiintymässä oli paljon hyviä bändejä ja mekin siellä seassa pyörimässä. Soitimme alkuillasta ja meno oli suorastaan loistava: yleisöä oli paikalla kymmeniä tuhansia, jopa tuhansia. Keikan jälkeen siirryimme nauttimaan backstagen antimista ja aloimme viettämään juhannusta. Puolenyön jälkeen kitaristillemme Jussi "Parkanon Van Halen" Ojaselle yllätti viinan juonnin ohessa tarve ateriointiin. Hän oli onnistunut jossain vaiheessa jemmaamaan bussin tavaratilaan edellisvuonna onginnasta voittamansa pallogrillin. Jussi muisti grillinsä ja päätti tehdä debyyttikokkaukset. Mies kokosi härvelin backstagealueella bussimme eteen ja alkoi sytyttämään kapistusta. Allekirjoittanut jutteli lähietäisyydellä järjestysmiehen kanssa ja katseli sivusta asioiden kulkua. Grilli ei ottanut syttyäkseen normaaleilla keinoilla ja niinpä sitten turvauduttiin viskomaan bensaa pataan. No, johan tepsi ja pannu roihahti ilmiliekkeihin. Kokki Ojanen yritti tainnuttaa parin metrin roihua naama noessa vokalistimme pikkutakilla, mutta grilli kaatui ruohikolle ja hiilet levisivät pitkin nurmikkoa. Palavia hiiliä lensi myös Technicolour -orkesterin bussin alle ja sehän meinasi syttyä tuleen. Samassa joukko hätääntyneitä järjestysmiehiä ryntäsi vaahtosammuttimien kanssa kohti liekeissä olevaa ruohikkoa. Tilanne saatiin onneksi haltuun ja kitarasankarimme pääsi vielä käristämään kyrsää. Makkaratikkuja ei "yllättäen" ollut tullut mukaan, joten niiden sijasta käytettiin muovihenkaria. Makkaran paistoaika oli tarkalleen puolitoista minuuttia johtuen henkarin alhaisesta sulamispisteestä. No, mies sai mahansa täyteen ja loppuilta jatkuikin rauhallisemissa merkeissä. Seuraavana aamuna marssittiin kylpylähotelliin. Ovella oli melkein sadan metrin jono lapsiperheitä odottamassa vuoroaan päästä kylpemään, joten menimme kiltisti jonon hännille. Kauhuksemme huomasimme kuinka keppimies Ojanen lähti itseluottamusta uhkuen raivaamaan tietään jonon ohi. Nokinaamainen sankarimme oli koristautunut siivoojalta anastamallaan vaaleanpunaisella esiliinalla jonka hän oli kiehtonut päähänsä, ja käden ympärillä oli tyylikkäästi taitettuna vitivalkoinen pyyhe. Herrasmiehemme veti miehekkäästi suoraan jonon ohi respan tiskille, antamatta edes tiskillä olevien asioida juttuaan loppuun. Sankarimme näytti artistipassia vastaanottovirkailijalle ja sanoi: "Aatistz, tulimme kylpemään!" By: Hölli