Minäkö ajan??? Heipsan! Tämän tarinan päähenkilönä toimii Parkanon ikioma bussikuskimme Harri Mansikkamäki. Mieshän ajaa siviilityökseen linja-autoa, kuten osa teistä varmaan tietääkin. Olimme tulossa keikalta kotiinpäin ja poikkesimme tapojemme mukaan Linnatuulessa, joka on tuttu huoltoasema jokaiselle eteläsuomessa päin liikkuvalle autoilijalle. "Pikkusen" tuli juhlittua rankan viikonloppurundin jälkeen ja lauluholistimmekin intoutui muiden mukana irrottelemaan ja nappaili kotimatkalla pari pulloa... kossua. Juu, huoltoasemalle noin kello viisi aamuyöstä ja porukka aika hyvissä fiiliksissä. Terveysruuan kyytipojaksi litrakaupalla kahvia, nottei kotona huomattaisi meidän raskaantyönraatajien ottaneen hieman vettä väkevämpää. Toimii muuten aina. Kotijoukothan luulee meitä vielä tänä päivänäkin gospelmuusikoiksi. Huoltoasemilla tai ainakin Linnatuulessa on linja-autonkuljettajille oma "privat areansa" jonne meillä taviksilla ei ole mitään asiaa; ovi lukkoon ja bussikuskijuttuja kehiin. Taitaapi kahvi ja sämpyläkin kuulua etuisuuksiin, eli ilmaista on. Tulkitsijamme veri veti ilmeisesti kollegoidensa luo, tai sitten vaan vanhasta muistista "vip-osastolle". Horjuvin askelin miehemme suuntasi suljettujen ovien taakse. Oven läpi kuuluu kun maailmanmatkaajamme tekee tuttavuutta muiden kuskien kanssa: -"Jaahash, shtäällhän on hik, muitakin kushkeja paikalla." Voimme vain kuvitella muiden kuljettajien pelonsekaiset tunteet ja katseet kun he mielessään miettivät, että onkohan TOI mies oikeasti ajovuorossa??? Näillä mennään, sillä eihän sitä aina voi muistaa missä töissä sitä minäkin päivänä on! By: Örtsi