Ovi tuntemattomaan Jos en väärin muista, seuraavan tarinan keikkapaikka oli Pyhäsalmi (tai New York).. no jompikumpi. Keikkamuusikon arkeen, eli shampanjaan, mansikoihin, vaahtokarkkeihin ja sviitteihin kaipaa joskus hieman vaihtelua, joten Jussin kanssa tilasimme usein hotellista saunan rankan roudauksen jälkimaininkeihin. Pyhäsalmellakin kyseinen fasiliteetti oli saatavilla, joten löylylenkit mukaan ja pyyhkeet narikkaan. Pyhäsalmella kyseisen hotellin saunatilat oli sijoitettu mielenkiintoisesti ravintolatilojen kanssa samaan kerrokseen, itse asiassa aivan vierekkäin. Pukuhuonesisäänkäynti oli melkein narikan vieressä. No, juttelimme siinä niitä näitä ja Jussi oli saanut vaatteet yltään nopeammassa tahdissa (yllätys!!) kuin minä ja suuntasi vielä juttuaan jatkaen saunaan. Valittavana oli toisiaan vastakkain täysin identtiset ovet ja jopa minä, vanha suuntavaistotaisto, arvasin, ettei Jussin valitsema ovi voinut johtaa saunaan. Huomattuani Jussin valinnan virheelliseksi, jatkoin kuitenkin jutustelua, että hänen huomionsa ei kiinnittyisi liikaa oveen. No, Jussi aukaisi oven ja ovi sepposen selällään, jatkoi vielä jutun loppuun. Tämän jälkeen hän käänsi katseensa avautuvaan näkymään. En ollut aivan varma, mitä odottaa, mutta kitaristi/nudistin ilme kertoi aika paljon sen sekunnin kymmenesosan aikana ennen kuin hän runttasi oven kiinni. Ja kuin taivaan lahjana, ravintolan ruokailijat saivat melko pitkän tovin tuijotella kitarataiteilijaamme parhaimmissaan. Noin viisi tuntia myöhemmin tilanne olisi ollut aivan luonnollinen, mutta illan tässä vaiheessa se aiheutti kuitenkin jonkin verran punaa kajaalin alle, jopa Jussille. By: Junnu