3.3. Iisalmi Ilmassa oli juhlan tuntua ja innosta puhkuen kaasutimme kohti Iisalmea. Olihan mukanamme ennennäkemätön valoshow ja puhallettava kolmemetrinen Ronnie James Dio-nukke. Perille päästyämme pettymys oli suuri. Yökerho remontissa vesivahingon vuoksi, joten soittopaikkamme oli vaihtunut pieneksi pubiksi (tässä vaiheessa pitää mainita, et Dannyn bussi ajoi meidän ohi menomatkalla!). Olosuhteiden pakottamana infernaalinen valoshow kutistui kahteen lamppuun, (ainakin Salminen väitti, ettei sinne mahtunut enempää..) eikä Dio-patsasta oltu enää mainittu sanallakaan pariin tuntiin. Onneksi pääsimme kuitenkin saunaan, koska siellähän kaikki murheet unhoittuvat. Keikalla meininki oli tiiviistä tunnelmasta johtuen aivan loistava! Vesa pyöritti kapuloita! Örtsi soitti hurmiossa maan ja taivaan välillä! Ali soitti Hammond beekolmosta niskan takaa! Harri imitoi Robert Plantia! Itse yritin kaksi kertaa vetää Zakk Wylde-lickin (päin vittua kummatkin kerrat). Yökerhossa Ali sai Andy McCoy-kohtauksen, (fiddun Iisalmi! Mä näytän niille mikä on...) mut se onkin jo toinen stoori. 10.3. Rovaniemi Maaliskuun keikoissa oli se hyvä puoli, että jokainen keikka oli vähintään 500 kilometrin päässä kotoa. Tähän voimme älykkäästi todeta, että reissut alkoivat aikaisin ja päättyivät myöhään. Matkalla saimme myös todeta, että bussin pysäytysjärjestelmä (suomen kielitoimiston suosittelema termi; jarrut) oli saanut siipeensä. Örtsillä (yllätys!!!) ilmeni virtsaamistarvetta, jolloin Salminen jarrutti tehokkaasti bussipysäkille. Tulos: bussi poikittain! Vaaratilanne!...ja ennen kaikkea allekirjoittaneen Jägermeifter-pullo kaatui!! Niin, ei sieltä ketään onneksi vastaankaan tullut... Ennen keikkaa rentouduimme saunassa ja seurasimme kuinka Lordi menestyi euroviisukarsinnoissa (Kivilahti päästeli järkyttäviä pieruja koko ajan). Keikka oli kiva ja tällä kertaa en valitettavasti päässyt kaatamaan olutta liikuntarajoitteisten ihmisten päälle (älkää kyselkö ja toivottavasti asianosainen ei muistele sitä pahalla!?). Vierailu sinetöityi upealla tavalla Maken puhelimen soidessa n. 100 kilometriä Rovaniemen alapuolella. Ystävällinen ravintolapäällikkö ilmaisi vilpittömät kiitoksensa siitä, että jätimme ravintolan ulko-ovet auki lähtiessämme (arvatkaa kenen vastuulla oli lukita ne?). 11.3. Kalajoki Kaikkien syylien ruumiillistuma Matti Maunula totesi taannoin, että ei ole helppoa olla isomunainen (knoppitietoa tähän väliin)! Siitä huolimatta Rovaniemi vaihtui pikkuhiljaa Kalajoeksi. Ensimmäisenä oli ohjelmassa ihaana yksityistilaisuus jossa vedimme yhden setin. Maittavan aterian jälkeen kunnan markkinointivastaava vei meidät laulamaan karaokea ja katsomaan Markku Aron (ihaana Markku) keikkaa. Iltakeikalla oli loistava meininki! Pitkän päivän jälkeen uni kuitenkin painoi kaikkien silmiä. Kaksi keikkaa ja Markku Aro on rankka rasti kenelle vaan. Kokeilkaa vaikka... Kiitokset ihanalle markkinointivastaavalle ja mukavalle henkilökunnalle! 31.3. Vuokatti Vallan upeaa oli jälleen matkustaa halki kauniin kevättalvisään hellimän suomineidon. Lunta tuprutti melko reippaasti, ja liukkaan kelin oli saanut tuta myös kovaonninen rekkakuski (mahtoi olla hankalaa rekan kääntäminen takaisin pyörilleen pelkillä hartiavoimilla). Perillä Vuokatissa vallitsi keskieurooppalainen kylpylätunnelma. Soundcheckin jälkeen kunnioitimme tunnelmaa omalla tavallamme, eli mallasjuomien ja saunan merkeissä. Illalla Örtsi todisti, että hukkaan eivät olleet menneet Billy Sheehanilta otetut bassotunnit. Rin-tin-tin-kappaleessa suoritettu kvintoliparadiddle oli vertaansa vailla!! Itse sain Zakk Wylde-vesisuihkun onnistumaan ensi kertaa! Meininki oli muutenkin varsin kohdallaan. Keikan jälkeen vetäydyimme takahuoneeseen Maken jallupullon ääreen. Puhekyvyn menetettyäni nukkumaanmeno oli varsin hyvä valinta. Aamiaisella jallu vaikutti vielä siinä määrin, että totesin oluen ja jägermeifterin kahvia paremmaksi vaihtoehdoksi. Noin kahden ja puolen promillen paikkeilla totesin Deep Purplen "Burnin" maailman parhaaksi biisiksi ja lähdin julistamaan ilosanomaa kylpylän puolelle. Kuulemma noin neljännenkymmenennen kerran asiasta mainittuani, yhtyetoverini kehottivat minua vähemmän ystävällisesti poistumaan. Roudaus oli sovittu puolilta päivin, jolloin olikin sopiva aika sammua. Tähän päättyivät tiedotukset... By: Jussi